Tunteella-tyypit Puolassa - virkistysmatka Gdanskissa!

Hip hei ja hellurei!


Tällä kertaa haluamme esitellä teille kaupungin, jossa kaikki on halpaa ja jonne kannattaa matkustaa vaikka viikonlopuksi. Gdanks, Puolan pikkukaupunki, jonne teimme yhteisen reissun huhtikuussa.
Koska rakastan tiimiäni yli kaiken, halusin muistaa heitä kivalla joululahjalla. Pohdein ensin lahjakortteja eri paikkoihin, mutta muutin suunnan juteltuani ihanan asiakkaani kanssa. Tämä ihana Anett ehdotti minulle Gdanskia lahjakorttien sijasta.
Turkulaisille turusta lentäminen on helppoa kuin heinän teko, ja Puola on halpakohde, jonne pääsee kätevästi reilussa tunnissa Turusta.

Toteutimme matkamme huhtikuussa, joka ei ole sesonkiaikaa. Viikonlopun sijaan matkustimme keskellä viikkoa. Lähdimme tiistai aamuna ja palasimme torstai aamuna takaisin turkuun. Suljimme liikkeemme 3 päiväksi ja lähdimme rentoutumaan Puolaan. Liikkeemme luotimme rakkaan ystäväni Annikan hellään huomaan.

Tiistai aamu valkeni ja kuten tunnettua, en ollut pakannut edellisenä iltana. Rip Rap ja kamat kasaan, sillä tiimimme Terhi ja hänen poikaystävänsä olivat hakemassa minua aivan tuossa tuokiossa. Hep ja olin kyydissä. Seuraavaksi suuntasimme ottamaan kyytiin Maaritin, joka asuu minusta seuraavana. Sieltä kurvasimme Jessen luo. Ja kuinka yllättävää, auto oli jo ahdettu liiankin täyteen.




Jatkoimme matkaa Turun lentoasemalle, 2. terminaaliin, josta lento Gdanskiin lähti. Petra ja Tiina olivat tulleet asemalle omin avuin, sillä he asuvat eri suunnalla kuin me 4.

Kuulin huhua ennen lähtöä terminaalin pienuudesta, mutta jestamandeera, se oli vielä odotettuakin pienempi. Eksymisvaaraa ei ollut.


Päästyämme turvatarkastuksen läpi, jäimme odottamaan koneeseen pääsyä.


Tässä kohtaa pitää varoittaa teitä ystävät, että Wizzairin käsimatkatavarat ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla lentoyhtiöillä. Lentolaukut jotka kelpaavat muilla firmoilla ovat liian isoja Wizzairille, ainakin Suomen päässä. Onneksi olimme olleet kaukaa fiksuja ja varanneet laukut myös ruumaan.

Lensimme siis Wizzairilla, Turusta Gdanskiin. Pinkkivalkoinen kone jo odottelikin meitä.




Lentokoneessa on tunnelmaa, vai miten se meni. Pikemminkin ahdasta. Ahtaus kertoi siitä ettemme olleet ainoat matkustajat. Gdansk on suosittu lomakohde ainakin koneessa olijoiden määrästä.

Reilu tunti ja asetelimme jo pitkin Gdanskin katuja.







Koska oli aamu, päätimme suunnata heti aamiaiselle. Olimme vanhassa kaupungissa, ns. korukadusta seuraavalla kadulla. Korukadulla tarkoitamme katua, joka on täynnä amulettikojuja. Aamiainen oli aivan ilmainen, se maksoi aivan naurettavan vähän. Ja siellä join elämäni parhaan kiivismoothien.




Kaupunki tuntui kotoisalta jokilaivojen vuoksi, tosin ne eivät olleet niin täynnä kuin Turussa.



Valitsimme hotelliksemme huoneistohotellin vanhasta kaupungista nimeltään Dom & House. Hotelli oli niin uusi, että taisimme olla ensimmäiset asukkaat huoneistossa. Ja mikä hauskinta, meidän jälkeemme samassa maassa, samassa kaupungissa, samassa hotellissa ja samassa huoneessa majaili turkulaiset ystävämme. Se kertoo vain hyvästä maustamme. :)


Hotelli oli todella siisti ja viihtyisä. Ja ihanaa, että koko tiimi pääsi saman katon alle.












Ensimmäinen päivä kului shoppaillessa. Kaikki oli niin sairaan halpaa. Kävimme kahdessa eri kauppakeskuksessa, jossa molemmissa oli paljon liikkeitä. Paikallisessa New Yorkerissa meiltä kysyttiin mistä olemme kotoisin, koska ostamme niin paljon? Vastattuamme Suomesta, tokaisi myyjä, että olisi se pitänyt arvata, sillä suomalaiset ja norjalaiset hamstraavat Puolasta säkki kaupalla vaatteita.

Illalla päätimme lähteä paljon puhuttuun Sopottiin, Gdanskin naapuri pitäjään. Matkustimme taksilla, koska sekin oli aivan ilmaista. Olimme myöhään liikenteessä, kello oli jo yli kymmenen. Päätimme lähteä pitkän kaavan kautta ulos, ensin syömään ja sitten lahkeet viuhuen viiltämään yökerhojen tanssilattioita, mutta kuinkas kävikään?


Taisimme olla ainoat koko Sopotissa. Kuulimme vasta jälkeenpäin, ettei sesongin ulkopuolella keskellä viikkoa tapahdu pikkukaupungissa mitään ilta kymmenen jälkeen. Jäimme siis ilman ruokaa. Mutta näimme sentään vinon talon.



Seuraavana päivänä tiimimme oli valmis uusiin haasteisiin!



Suuntasimme jälleen aamiaiselle paikkaan, jossa oli ilmainen wifi, sekä paikkaan joka keräsin korutelineitä.






Muutamalla eurolla söi niin tukevan aamiaisen, ettei nälkä yllättänyt moneen tuntiin.

Kiertelimme Gdanskin design-kauppoja ja huomasimme siellä olevan college-vaatteet kovinta huutoa. Nyt emme tarkoita lapsuutemme OHO, HELP, HUPS-collegevaatteita, vaan osa niistä oli todella tyylikäitä. Näiden lisäksi löytyi paljon myös kopiokamaa, kuten nämä:


Yksi reissun parhaimpia kohtia oli bussikuski johon törmäsimme keskustassa. Hän kierrätti meitä avomallisella minibussilla ympäri Gdanskia ja kertoi paikan historiasta. Ja yllätys, tämäkään ei maksanut melkein mitään.









Olimme kaukaa viisaita ja lähdimme ajoissa ulos. Ensin syömään ja sitten bussikuskin suosittelemaan baariin nimeltä Bunkier.

Tällä kertaa pääsimme syömään, ja söimme pitkän kaavan mukaan.



Bunkier oli aivan mahtava baari. Ehkä hienoin missä olimme koskaan  käyneet. Se sijaitsi aivan Hilton-hotellin takana. Ulkoapäin baari ei näyttänyt millekkään. Sitä oli jopa vaikea löytää. Se oli yksi iso betonirakennus, jossa oli yksi ovi.


Sisältä se oli mahtava. Neljä kerroksinen baari, josta jokainen yksityiskohta oli mietitty. Viikonloppuisin siellä on keikkoja, mutta viikolla siellä on open stage. Silloin kuka tahansa kävijä voi nousta lavalle soittamaan tai laulamaan. Istuimme toisessa kerroksessa siemaillen drinkkejä ja kuunnellen tulevia Jimi Hendrixejä.

Tämä baari oli tehty vanhaan bunkeriin, siitä kertoi tekstit seinissä. Omistaja kertoi meille säilyttäneensä tekstit alkuperäisiltä ajoilta. Alunperin ne olivat hohtaneet pimeässä, nykyään ne ovat mustat. Kameralla sai hyvin huonoja kuvia, sillä baari ei ollut kovinkaan valoisa.



Baarin kakkoskerroksessa oli aivan mahtava baarimikko, loistava asiakaspalvelija ja taitava drinkkien tekijä. Annoimme drinkkimiehelle vapaat kädet ja hän loihti meille ihania juomia.








Koko baari oli täynnä pieniä yksityiskohtia. Tässä portaat jotka johtivat toisesta kerroksesta kolmanteen.




Jokainen kerros oli sisustettu eri tavalla sopien ajan henkeen.



 Tupakkakoppeina toimi vankisellit.



Näitä taitavia soittajia oli ilo kuunnella. Yksi kitaristi soitti silmät peitettynä pipolla.



Maarit ja Riika kokeili istua sähkötuolissa.



 Neljännessä kerroksessa oli taidenäyttely, kolme alinta kerrosta toimivat baarin tiloina.




Kävimme kaikki kerrokset läpi, mutta palasimme kuuntelemaan livemusiikkia.






Jos löydätte tämän näköisen betonitalon, suosittelemme lämpimästi astumaan sisälle. Tämä on Bunkier, ehdottomasti parasta Gdanskissa. Ja tämä baari on auki joka päivä yömyöhään!



Top 3 Gdanskissa:

1. Bunkier
2. Bussikuski
3. Ostoskeskukset

Matkalle Turusta Gdanskiin ei tarvitse varata isojakaan summia rahaa, sillä makustaminen Puolaan on halpaa. Vielä halvempaa siellä on eläminen, kuten syöminen. Ostoskeskuksille isot plussat. Niissä oli valtavasti liikkeitä, mutta hinnat olivat alhaalla. Taksit ovat myöskin niin halpoja, että jalat eivät ainakaan liiaksi kulu reissussa!

Suosittelemme lämpimästi matkustamaan Gdanskiin!

Saatat tykätä myös näistä

0 kommenttia